Home

Yle areena suomen sisällissota

Perustekijätmuokkaa muokkaa wikitekstiä

24.95 €. Kirjan 12 artikkelissa perehdytään niihin erilaisiin jälkiin, joita sisällissota jätti suomalaiseen yhteiskuntaan. Tutkimuksissa tarkastellaan sadan vuoden takaista sisällissotaa läheltä ja kaukaa, mikro- ja makrotasolta sekä aikalaisten että jälkipolvien näkökulmasta Suojeluskuntien johtoon kutsuttiin aiemmin Venäjän armeijassa 30 vuotta palvellut kenraaliluutnantti Carl Gustaf Emil Mannerheim,[84] joka sai tehtäväkseen koota niistä maahan järjestysvallan. Suojeluskunnat julistettiin Suomen senaatin armeijaksi 25. tammikuuta 1918. Tähän punakaartit eivät alistuneet, ja ne olivat vahvistumassa Leninin Pietarista lupaaman aselastin myötä 26.–27. tammikuuta. Molemmat osapuolet aloittivat sodan luonteisen toiminnan Viipurissa ja muualla Karjalassa 17.–20. tammikuuta. 26. tammikuuta punakaartit ja työväen järjestyskaartit yhdistyivät Suomen Punaiseksi kaartiksi, ja sen joukot määrättiin liikekannalle 27. tammikuuta 1918 klo 23 lähtien. Etelä-Pohjanmaalla suojeluskunnat alkoivat kenraali Mannerheimin 25. tammikuuta antamalla käskyllä riisua venäläisiä varuskuntia aseista 28. tammikuuta 1918 yöstä alkaen. Suomen sisällissota oli syttynyt.[85] Töissä Itä-Uudenmaan poliisilaitoksessa. Kaakkois-Suomen poliisilaitos. Yhteystiedot. Sosiaalinen media. Lapin poliisi sosiaalisessa mediassa. Yleistiedoksiannot. Lounais-Suomen poliisilaitos. Yhteystiedot. Sosiaalinen media Lenin kommentoi Suomea ja Brest-Litovskin rauhansopimusta: "Väite, että me muka olemme pettäneet Suomen, on mitä lapsellisin fraasi. Me olemme nimenomaan auttaneet väistymällä ajoissa tieltä..."[98]

Kalle Haatanen: Suomen sisällissota ja historian muisti Areena yle

  1. ”, joka vahvisti työnantajien lisäksi myös työntekijöiden taloutta selvästi. Maaliskuun vallankumous romahdutti tämän kehityksen aiheuttaen työttömyyttä ja voimakkaan inflaation. Työväestön talouden äkillinen heikenty
  2. Kuuntele Ykkösaamun kolumni - Teemu Keskisarja: Suomen seuraava sisällissota Yle Areenasta. Areena on Suomen suurin netti-tv ja radio. Hänen aiheenaan on ääriliikkeet ja verkko. Suomen ääriliikkeitä pitää vuonna 2018 kurissa äärimmäinen liikkumattomuus, yhteinen kansalaisuskontomme
  3. Lisäys: Potilastietojärjestelmän päivitykseen liittyen Keski-Suomen Effica-tietokannasta ei ole mahdollista lähettää ulkopuolisiin organisaatioihin lähetteitä tai palautteita 9.5 alkaen. Keski-Suomen sairaanhoitopiiri Keskussairaalantie 19 40620 Jyväskylä
  4. tuomion lievittämiseksi salata ja perustella päätöstä nälällä[166]. Tuomas Hopun mukaan naiskaarteissa oli enintään 2 600 naista, heistä 60 kuoli taisteluissa, 25 pakeni Venäjälle[165] ja noin 270 teloitettiin[166].
  5. Suomen suuriruhtinaalle Nikolai II:lle, kuuluneen hallitsijan vallan on katsottu siirtyneen maaliskuun 1917 vallankumouksen jälkeen Venäjän väliaikaiselle hallitukselle. Sen asema kuitenkin oli koko lyhyen elinkaarensa ajan epävarma, ja Suomen suhteen lopulta epäselvä. Vallankumouksellisessa tilanteessa, Venäjän sisäisen hajoamisen edetessä sodan ja valtataistelun takia hallituksen kokoonpano muuttui useasti ja toisaalta paikallisten alueneuvostojen ja komiteoiden valta kasvoi.[34] Venäjän väliaikaisen hallituksen oli tarkoitus toimia siihen saakka, kunnes Venäjän perustuslakia säätävä kansalliskokous päättäisi maan tulevasta valtiomuodosta.
  6. yle.fi. Uutiset Areena Urheilu. Kun Suomen kansa kärsii silloin ei tule kenenkään iloitella on ajatus, joka puolestaan toistuu ensimmäisen maailmansodan, sisällissodan ja toisen maailmansodan jälkeen tanssin kritiikissä ja vastustamisessa

Suomen sisällissota 1918. Purettavan ulkohuussin seinästä paljastui yllätyskätkö: Punaisen sotaoikeuden pöytäkirjakäärö vuodelta 1918. Näyttelijä Tapio Aarre-Ahtio löysi sata vuotta vanhoja vallankumousoikeuden pöytäkirjoja Suomen Uutiset kertoo jutussa Saarikiven tarkentavan kommenttiketjussa, ettei kyseessä ole varsinainen sensuurisyytös. Изучаем финский язык с нуля! Kappale kymmenen 10 Kymmenes kappale. Урок 10. Притяжательные суффиксы. — Äiti, tässä on opiskelutoverini Anita. Anita, tässä on äitini. — Päivää. — Päivää. Hauska tutustua. ◊. — Oletteko te kaksoset? — Olemme

Sisällissota 1918 - punaiset muistot | Radio | Areena | yle

Suomen sisällissota - TLDRDEEP Yle Kioski: TLDR Areena yle

  1. Tämän Wilma-lisenssin omistaa Itä-Suomen koulu. Opiskelijat valitsevat Wilmassa kursseja, seuraavat suorituksiaan, lukevat tiedotteita ja viestivät opettajien kanssa. Opettajat syöttävät Wilman kautta arvioinnit ja poissaolot, päivittävät henkilötietojaan ja viestivät opiskelijoiden ja huoltajien kanssa
  2. Saarikivi kuitenkin hämmästelee kommenteissaan Suomen Uutisten harhaanjohtavaa otsikkoa ja toteaa, ettei syytä Yleä sensuurista, joka on ”aivan eri asia”.
  3. Marko Tikan mukaan myös useat punaisten voittoa todennäköisemmät vaihtoehtoiset tapahtumien kulut olisivat voineet johtaa Suomen itsenäisyyden tai demokratian menetykseen. Jos Svinhufvudin hallitus ei olisi ollut halukas yhteistyöhön Saksan kanssa, saksalaiset olisivat luultavasti joka tapauksessa tunkeutuneet Suomeen ja asettaneet todennäköisesti itsenäisyysaktivisteista ja jääkäriupseereista muodostetun saksalaismielisen nukkehallituksen, joka vuorostaan olisi kukistunut Saksan mukana. Tällöin Suomi olisi Ukrainan tavoin saattanut päätyä monenkeskisen valtataistelun jälkeen Neuvosto-Venäjän käsiin. Jos taas valkoisten jyrkintä suuntausta edustaneet aktivistit olisivat päässeet sodan jälkeen Suomessa hallitsevaan asemaan, Suomesta olisi saattanut tulla oikeistodiktatuuri, ja tällöin työväestö olisi vuonna 1939 saattanut tukea puna-armeijan invaasiota. Tikka on spekuloinut myös ajatuksella, että jos vallankumousta vastustaneet maltilliset sosiaalidemokraatit olisivat osallistuneet Svinhufvudin hallitukseen, sisällissota olisi luultavasti jäänyt vain Saksan spartakistikapinan kaltaiseksi nopeasti kukistuneeksi kansannousuksi.[192]
  4. en, Saksan hävittyä maailmansodan, johti kansallisen kompromissin syntyyn. Kun ulkovaltojen ”vieraat pistimet” jättivät Suomen rauhaan, maltilliset porvarit ja sosialistit ottivat lopulta vastuun maastaan. Kompromissin avulla taattiin Suomen sisäinen vakaus ja järjestys sekä kansanvaltainen kehitys ja tehtiin hidas, mutta varma kansallinen eheyty
  5. mäki, FM
  6. Suomen sisällissota oli Euroopan verisimpiä: kuolleita kaikkiaan 37000. Sisällissota oli pitkään arka-aihe Suomen historiassa, jota sodan osapuolet tulkitsivat eri tavoin. Esimerkiksi vuoden 1918 tapahtumille on annettu useita eri nimityksiä (kansalaissota, vapaussota)

Jakautunut kansamuokkaa muokkaa wikitekstiä

Suomalaisten vallankumouksen peruuntuminen oli Leninille ja bolševikeille pettymys. Lenin menetti marras–joulukuussa uskonsa SDP:n haluun ja kykyyn toteuttaa lokakuun vallankumousta tukeva kaappaus Suomessa.[59][60] Suurlakko oli lopullisesti paljastanut linjaerot venäläis-bolševistisen ja suomalais-sosiaalidemokraattisen politiikan välillä. Pettymyksen jälkeen Lenin yritti tukeutua suunnitelmissaan Suomen työväenliikkeen äärivasemmistoon ja Pietarin suomalaisiin bolševikkeihin, jotka pyrkivät vaikuttamaan työväenjärjestöihin suoraan, ohittaen SDP:n johdon.[61] Lenin myös lähetti Stalinin Suomeen puhumaan SDP:n puoluekokoukseen[62] ja vaatimaan SDP:tä kaappaamaan vallan.[63] Sosiaalidemokraatti K. H. Wiik kirjoitti: "Bolshevikit pakottavat meidät vallankumoukseen, tahdommepa tai ei."[64] Viljo Kainulainen kävi upseerikoulun Venäjällä, joutui Jääkäripataljoona 27:sta työleirille, kääntyi sosialistiksi, menetti rakastettunsa ja koki kohtalonsa Neuvostoliitossa.Korkeajännitys-sarjassa julkaistiin vuonna 2000 kaksi eri osapuolten näkökulmista tehtyä sarjakuvalehteä Kansalaissodan valkoinen Korkeajännitys – Vapauden tulikaste ja Kansalaissodan punainen Korkeajännitys – Taistoon työkansan puolesta! Tekijöiden (Asko Alanen, Jouko Ruokosenmäki ja Samson) perehtyneisyys aiheeseen sai kiitosta asiantuntijoilta ja toi kunniamaininnan Vuoden Valopilkku -kilvassa.[211] Vuoden 1917 aikana kumpikaan valtaryhmä ei onnistunut estämään yhteiskunnan hajoamista ja ongelmien kasautumista eikä rakentamaan uutta järjestystä.[12] Tammikuussa 1918 tilanne kärjistyi nopeasti sodaksi, kun sekä valkoisten että punaisten jokainen näkyvä sotilaallinen tai poliittinen toimi johti rintaman toisella puolella vastaliikkeeseen ja mahdollisuus kompromissiin oli jo menetetty. Sotilaalliset valmistelut, erityisesti aseiden hankinta, kiihtyivät molemmin puolin, ja samaan aikaan jyrkät punakaartit haastoivat oikeiston edustajat. Eduskunta antoi 12. tammikuuta oikeistolaiselle senaatille valtuudet luoda maahan ”luja järjestysvalta” suojeluskuntien avulla. Tämä kiihdytti voimakkaasti työväenkaartien toimia. Osapuolet perustelivat valmistelujaan, erityisesti omille kannattajilleen, puolustautumisella.[83]

Suomen sisällissota - TLDRDEEP - YouTub

Miksi Suomen sisällissota tapahtui? Millaista se oli? Voisiko se tapahtua uudelleen? Keskustelua luotsaa Long Playn Anu Silfverberg. Artikkeli Oliko Suomen sisällissota välttämätön? julkaistiin ensimmäisen kerran Radio Helsinki Punaiset surmasivat hallitsemillaan alueilla 1 400–1 650 siviilihenkilöä. Teloituksia oli tammikuun lopun ja helmikuun lopun välisenä aikana runsaasti, noin 700. Maaliskuussa teloitukset vähenivät noin 200 uhriin. Terrori yltyi huhtikuussa ja toukokuun alussa 1918 punaisten tappion varmistuessa; surmattuja oli noin 700.[154] Poliittisen väkivallan motiivina oli vastapuolen johtavassa asemassa olevien henkilöiden tuhoaminen, sekä paikoin myös henkilökohtainen aggressio. Pääosa teloitetuista oli aktiivisia suojeluskuntalaisia, kartanonomistajia, talollisia, poliitikkoja, poliiseja, opettajia ja ylempiä virkamiehiä sekä teollisuuden johtajia ja omistajia. Terrorin uhrien joukossa oli myös noin 90 punaiseksi tai (maltilliseksi) sosialistiksi luettavaa henkilöä. Ruotsi kieltäytyi osallistumasta virallisesti Suomen sisällissotaan, mutta 84 vapaaehtoista ruotsalaisupseeria antoi merkittävän tuen valkoiselle sodanjohdolle. Lisäksi valkoiseen Suomeen lähetettiin kapteeni Hjalmar Frisellin johtama vapaaehtoisista ruotsalaissotilaista koostunut, Ruotsalaiseksi prikaatiksi kutsuttu osasto. Sen todellinen kokonaisvahvuus, 250–550 miestä (vahvuustiedot vaihtelevat) vastasi kuitenkin lähinnä vahvennettua pataljoonaa.[138]

Suomen sisällissota - Wikipedi

Suomalaisten keskinäisen kriisin kehityttyä sodaksi sekä punaisten että valkoisten päätavoitteeksi tuli vastustajan murskaaminen, oman valtaryhmän voitto ja sen etujen takaaminen. Pääosa osapuolten kannattajista halusi toimia täysin itsenäisessä Suomessa, mutta heidän näkemyksensä erosivat siinä kenelle (valtio)valta maassa kuului ja millaisen Suomen sisäpoliittisen rakenteen olisi pitänyt olla. Toisaalta rintaman molemmin puolin oli myös niitä, jotka katsoivat pienen maan itsenäisyyden tarvitsevan taustatukea voimakkaalta ”suojelusvaltiolta”, Saksalta tai Venäjältä.[87] Kapitalismin kriisi johti jo viime vuonna myös Suomen talouden taantumaan. Vuoden kolmen viimeisen kuukauden aikana ennakkoon odotettu kasvu putosi prosentin miinukselle. Koronaepidemia on nyt antanut taantumalla lisävauhtia ja koko yhteiskunta on syöksymässä lamaan Marraskuun lakko oli monessa suhteessa merkittävä taitekohta. Lakon aikana tehdyt päätökset syvensivät suomalaisen työväenliikkeen kahtiajakoa vallankumoukselliseen vähemmistöön ja maltilliseen, parlamentaarista linjaa kannattavaan enemmistöön. Lakon jälkeen rajanveto ei kuitenkaan ollut eräiden keskeisten SDP:n puoluejohtajien kohdalla ehdoton, joten voimasuhteet saattoivat vielä muuttua tapauskohtaisesti. Lisäksi suurlakon kujanjuoksussa puoluejohto osin menetti arvovaltaansa ja kykyään hallita työväenliikettä ja sen eri virtauksia. Maltilliset saivat muulta eduskunnalta taustatukea, kun kahdeksan tunnin työpäivä­ ja kunnallis­lait hyväksyttiin 16. marraskuuta 1917. Osa työväestöstä katsoi sen tapahtuneen pelkästään suurlakon paineen takia. Lait oli säädetty jo 14. heinäkuuta 1917, mutta kysymys korkeimmasta vallasta Suomessa oli lykännyt niiden lopullista hyväksymistä.[57][58] Suomen kahtia repinyt sisällissota sai päätöksensä päivälleen sata vuotta sitten. Sota päättyi valkoisten voittoon ja punaisten häviöön. Foto: Tuntematon, Helsingfors stadsmuseum. Suomen sisällissota päättyi sata vuotta sitten - sadat pakolaiset hakivat turvaa Ruotsista

Suomen sisällissota 1918 HS

Video: Suomen Sisällissota, Keskitysleirit ja muu vaiettu Faceboo

Vaikka yleislakon jälkeen Sdp:n enemmistö kannatti demokraattisia keinoja, tammikuussa puoluehallituksen vähemmistö otti vallan puolueessa punakaartin toimien jälkeen. Tämän jälkeen puolue teki päätöksen kaapata vallan Suomessa. Punahallitukseksi asetettiin "Kansanvaltuuskunta", jota johti Kullervo Manner.[86] Ratkaiseva tekijä vuoden 1918 sodan taustalla oli Venäjän keisarikunnassa 1900-luvun alusta lähtien lisääntynyt sisäinen epävakaus, johon vaikutti voimakkaimmin ensimmäinen maailmansota. Suursota oli johtanut Venäjän sisäiseen kriisiin ja koko valtakunnan pirstoutumiseen sekä laajan valtatyhjiön syntymiseen ja taisteluun vallasta.[14] Sisäistä taistelua vallasta ja yhteiskunnan hajoamista vuoden 1917 aikana heijastelivat monet ilmiöt. Näitä olivat muun muassa haluttomuus ja kyvyttömyys poliittisiin kompromisseihin sekä elintarvike- ja työttömyys­kriisi ja niistä johtuneet levottomuudet. Työolojen ja paikallisdemokratian ongelmat, muun muassa työaika­lainsäädäntö sekä yleisen ja yhtäläisen äänioikeuden puuttuminen kunnallis­vaaleissa, aiheuttivat teollisuudessa ja maataloudessa runsaasti lakkoja, jotka liittyivät lopulta taisteluun valtiovallasta. Kun eri valtaryhmien yhteisesti hyväksymää järjestyksenpitovoimaa ei Suomessa maaliskuusta lähtien ollut, yhteiskunnan ylempi kerros alkoi perustaa omia järjestyskuntia (myöh. suojeluskuntia) ja työväestö järjestyskaarteja (myöh. punakaarteja). Niiden aseistautuminen ja radikalisoituminen, erityisesti marraskuun 1917 suurlakon aikana, ruokki maassa pelkoa, uhkakuva-ajattelua ja poliittista väkivaltaa sekä muutti myös valtaryhmien sisäisiä valtasuhteita. Talven 1917–1918 aikana sekä työväenliikkeen että konservatiivien ja porvariston piirissä päätösvaltaa siirtyi maltillisilta piireiltä sotilaille ja aseistetuille joukoille (Etelä-Suomen ja Etelä-Pohjanmaan niin sanotut aseistetut linnoitukset), mikä johti lopulta sotilaalliseen konfliktiin.[22] Sodan toisessa vaiheessa, 15. maaliskuuta 1918 alkaen sodan loppuun saakka (15. toukokuuta), aloite siirtyi Suomen valkoiselle armeijalle. Sen menestys ja voitto perustui pääasiassa punakaartia selvästi ammattitaitoisempaan päällystöön. Valkoisen armeijan upseeristo koostui entisessä keisarillisessa Venäjän armeijassa palvelleista suomalaisupseereista, ulkomaalaisista vapaaehtoisista upseereista ja Saksassa koulutetuista jääkäreistä (1 300 miestä mukana sodassa). Tämä heijastui sotatoimien parempana strategisena ja taktisena suunnitteluna sekä operaatioiden toteuttamisena. Toisaalta, erityisesti työväestöön kuuluneiden rivimiesjääkäreiden suhteen oli traagista, että Saksassa suomalaisten Venäjää vastaan suuntautunutta vapautus- ja kumousliikettä valmistelleet miehet päätyivät lopulta taisteluun omia kansalaisia vastaan. Parisataa jääkäriä jäikin Saksaan sisällissodan ajaksi.[126]

Sisällissota alkoi sata vuotta sitten - Limingassa tehtiin paikallinen rauhansopimus jo sodan alkumetreillä. Kaleva kuuluu valtamedioihin. Sen lisäksi paikallislehti käsitteli asiaa punaisten näkökulmasta ja muisti mainita että valkoiset oli lahtareita Ali Aaltonen (ylip.)Eero Haapalainen (ylip.)Eino Rahja, Adolf Taimi ja Evert Eloranta (ylipäällikkyyskolmikko)Kullervo Manner (ylip.)August Wesley (yleisesik.pääll.) Yle Areena -sovelluksella saat • tv- ja radio-ohjelmat silloin kun haluat • Ylen tv- ja radiokanavat suorana, tv-kanavat myös 4 tunnin ajansiirrolla • Ylen uutisten suorat erikoislähetykset silloin, kun niitä lähetetään kotimaasta tai ulkomailta • vain Areenassa julkaistavia suomalaisia ja ulkomaisia sarjoja.. Tampereen kaupungin valtaustaistelusta muodostui sisällissodan kiivain yhteenotto. Se oli siihen mennessä suurin Pohjoismaissa käyty taistelu, johon osallistui 16 000 valkoista ja 14 000 punaista. Punakaartin puolustustahto ja -kyky oli kohonnut ja kaartit osoittivat merkittävää päättäväisyyttä Tampereen puolustamisessa. Valkoisten sodanjohto asetti hyökkäykseen parhaita ja iskukykyisimpiä joukkojaan, muun muassa osan uusista jääkärirykmenteistä. Kalevankankaan hautausmaan taistelussa, niin sanottuna verisenä kiirastorstaina 28. maaliskuuta ei enää vain kävelty aukeita eikä ammuttu vahingonlaukauksia sillä eräät valkoisen armeijan yksiköt kärsivät yli 50 prosentin taistelutappiot. Jääkäreitä kaatui 50 ja ruotsalainen vapaaehtoisprikaati menetti noin 10 prosenttia miehistöstään. Valkoisten ratkaiseva, Tampereen keskustan valtaukseen johtanut hyökkäys alkoi yöllä 3. huhtikuuta 1918 voimakkaalla tykistötulella. Tampereen taistelu oli Suomen historian ensimmäinen, säälimätön, kortteli korttelilta käyty kaupunkisota, johon ainakin jälkiviisaudessa sisältyy paljon traagista symboliikkaa. Sisällissodan ratkaisutaistelu käytiin kaupungissa, josta Suomen teollistuminen, taloudellinen ja poliittinen modernisaatio sekä koko kansan henkistä ja aineellista tilaa parantanut kehitys oli alkanut.[132] Radio Suomen soittolista nostalgiasta nykypäivään soi kellon ympäri ja sitä maustavat lukuisat musiikin erikoisohjelmat. Yle Kuopion toimitus kertoo siitä, mitä Pohjois-Savossa tapahtuu. Kuuntele radiota suorana. Suomen kaikki nettiradiot yhdessä paikassa

Kansanvaltuuskunta, puheenjohtajanaan Kullervo Manner, antoi 23. helmikuuta 1918 työväen pääneuvostolle ehdotuksen Suomen valtiosäännöksi.[88] Otto Wille Kuusisen ja hänen lankonsa Einari Laaksovirran laatima[89] suomalais-sosiaalidemokraattiseen ajatteluun perustunut sosialistinen valtiosääntö- eli perustuslaki­ehdotus sisälsi merkittäviä vaikutteita Yhdysvaltojen ja Sveitsin perustuslaeista sekä Ranskan suuren vallankumouksen ihanteista, ja se oli tarkoitus viedä kansan­äänestykseen.[90] Kansanvaltuuskunta solmi myös Neuvosto-Venäjän kanssa valtiosopimuksen 1. maaliskuuta 1918.[91] Suomen liittyminen Venäjän federaatioon tuli esille Pietarin neuvostossa 23. tammikuuta 1918 Grigori Zinovjevin puheessa, Oskari Tokoin tilaisuudessa pitämän puheen johdosta. Tästä Suomen ja Venäjän välisestä federaation mahdollisuudesta Tokoi kertoi myös Manchester Guardian -lehden Pietarin-kirjeenvaihtajalle Morgan Philips Price 7. helmikuuta 1918. Suomen pitämistä Venäjän yhteydessä pidettiin välttämättömänä edellytyksenä sosialismin toteuttamiseksi Suomessa, koska kapitalistiset maat katkaisivat saarrollaan tuonnin lännestä. Stalinin näkemyksen mukaan federaatio tulisi olemaan tilapäinen siirtymisvaihe, joka joutuisi väistymään aikanaan lopullisen päämäärän, sosialistisen yhtenäisyyden tieltä.[92] 80 000–90 000 suomalaista, 14 000–15 000 saksalaista, 500–1000 ruotsalaista

Suomalaisissa elokuvissa vuoden 1918 sota tuli aluksi esiin lähinnä sivujuonteina, esimerkiksi elokuvassa Silja – nuorena nukkunut (ohjaus Jack Witikka, 1956). Ensimmäisiä sisällissotaan keskittyneitä elokuvia oli vuonna 1957 valmistunut T. J. Särkän ohjaama ja Jarl Hemmerin romaaniin pohjautuva elokuva 1918 – mies ja hänen omatuntonsa.[206] Yleislakko rikkoi Suomessa loputkin siitä yhtenäisyydestä, mitä sosialistien ja porvareiden välillä oli vielä ollut jäljellä. Lakon aggressio purkautui poliittiseen väkivaltaan; työväenkaartilaiset surmasivat yhteensä 16 ei-sosialisteihin lukeutunutta henkilöä. Lisäksi lakon kahakoissa kuoli 14 suojeluskuntalaista ja 4 työväen järjestyskaartilaista. Loppukesän 1917 valtatyhjiö oli täyttynyt ja Suomi oli päätynyt polulle, jonka päässä häämötti sisäinen taistelu.[65] Ruotsin sosiaalidemokraatit tuomitsivat Suomen kapinan jyrkästi julkilausumassaan: "Kyseessä on aseellinen nousu mitä laajimmalla pohjalla olevaa kansan valitsemaa eduskuntaa vastaan maassa missä kansan demokraattinen itsemääräämisoikeus näytti olevan luja. Sellainen teko on meidän mielestämme demokratian perusperiaatteiden kieltämistä, vähemmistön väkivallan julistamista yli kansan enemmistön".[64]

Tokoin laajapohjaisen senaatin lyhyt tarina Suomessa päättyi 13.–17. elokuuta keskeisten sosialistisenaattoreiden erotessa siitä, ja 1.–2. lokakuuta pidetyissä ennenaikaisissa eduskuntavaaleissa SDP kärsi vaalitappion ja jäi oppositioon. Vallan kasvun sijaan työväestö menetti keväällä 1917 saavuttamaansa poliittista voimaa. Kun SDP jäi senaatin ulkopuolelle, työläisten asenteet jyrkentyivät voimakkaasti ja usko keskeisten arkipäivän ongelmien kuten elintarvikepulan ratkaisumahdollisuuksiin väheni. Toisaalta työväenliikkeen poliittinen rooli muuttui. Tokoin senaatista muodostui heikko hallitus. Perusongelma oli, etteivät sen paremmin sosiaalidemokraatit kuin porvaritkaan osallistuneet hallitukseen täysipainoisesti. Valtaryhmien välisen valtakiistan takia ja poliittisen uran tärveltymisen pelossa SDP:n ja ei-sosialistien parhaita voimia ei saatu mukaan. Sosialistien pitkään odottamaa poliittisesti edullista tilannetta ei, eduskuntaenemmistöstä huolimatta, kyettykään hyödyntämään, koska työväestöltä puuttui taloudellinen valta. Porvareilla taloudellista valtaa oli, mutta he tavoittelivat sen jatkeeksi porvarienemmistöistä eduskuntaa ja senaattia.[26] Psst.. Huomenna alkaa mega-arvonta, jossa jaossa on yhteensä _40_ pokkaria! Tykkää FB-sivustamme, jotta spottaat sen feedistä huomenna. :)

Suomen sisällissota 1918 - Ilta-Sanoma

Luet ketjua: Suomen sisällissota -ketju. Kirjaudu Rekisteröidy. Suomen sisällissota -ketju. Viestiketjun aloittaja Tommy. Alkaa 26.04.2001 Terve! Sorry, I don't know Finnish good. This summer in Sosnovo (Rautu) we established stand information about the Battle of Rautu (Raudun taistelu) in February-April 1918. In "Kuolemanlaakso" and now located the big grave of reds. We found grave 6 months ago. And we hope, what government of Sosnovo and Priozersk (Kakisalmi, Keksholm) establish near the grave a small monument. We will continue to work and will talk about this battle and the Civil War of Finland in more detail for the civils of Saint-Petersburg. Myöhemmin on esitetty erilaisia käsityksiä siitä, mitä sodan vaihtoehtoisista lopputuloksista kuten punaisten voitosta olisi seurannut Suomen itsenäisyydelle tai yhteiskuntajärjestykselle. Tämä spekulointi edustaa niin sanottua kontrafaktuaalista historiaa. Muun muassa historian professorit Esko Salminen, Markku Kuisma, Petri Karonen ja Seppo Hentilä ovat arvelleet, että punaisten voitto olisi ennen pitkää johtanut Suomen itsenäisyyden menetykseen ja Suomen päätymiseen Neuvostoliiton osaksi. Vaikka Suomen punaisten johtajat olisivatkin vastustaneet tätä kehitystä, Venäjän neuvostojohto olisi luultavasti saanut lopulta tahtonsa läpi. Professori Matti Klingen sanojen mukaan punaisten voittaessa Suomen itsenäisyys olisi toteutunut ”sosialistisen eli ns. kansantasavallan muodossa”.[191] Akateemikko Eino Jutikkalan arvion mukaan Suomi ei punaisten voiton jälkeen olisi ainakaan ollut riippumaton maa.[86]

Maaliskuun vallankumousmuokkaa muokkaa wikitekstiä

Venäjän lentoasemat Suomessa olivat pääosin lakanneet olemasta lentäjien palattua Venäjälle pääosin luultavasti sikäläisten niin kutsuttujen valkoisten joukkoon. Punaisten käyttöön oli jäänyt muutamia venäläisten lentoasemien koneita, pääosin Stetinin M-9 -lentoveneitä. Suomalaisia lentäjiä ei ollut, joten joitakin Suomeen jääneitä venäläisiä lentäjiä palkattiin ohjaajiksi. Punaisten lentotoiminta sisällissodassa pääsi käyntiin, kun Viipurista lähetettiin 24. helmikuuta 1918 viisi lentokonetta, jotka saapuivat seuraavana päivänä Riihimäelle.[140] Suomen kansan sisäinen hajaannus johti kuitenkin sisäiseen taisteluun, jonka aikana Saksan ja Venäjän välinen tilanne muuttui uudelleen sodaksi (18. helmikuuta 1918). Seurauksena oli, että samat miehet, sekä porvarit että sosialistit, jotka olivat hankkineet Suomelle itsenäisyyden, taistelutta joulukuussa 1917, ”kutsuivat” keskinäisellä sodallaan maahan Saksan, ja siten Suomen tuleva asema ei ollut enää riippuvainen suomalaisista vaan maailmansodan lopputuloksesta.[177] Historiantutkijat ovat kuvanneet Suomen ulkopoliittista asemaa kesällä 1918 erilaisin mutta samansuuntaisin ilmaisuin: se oli Saksan alusmaa, protektoraatti ja sotilaallinen sillanpääasema. Mutta tuossa tilanteessa Suomelle vain näytettiin sen paikka ja toimintamahdollisuuksien rajat ensimmäisen maailmansodan kurimuksessa. Suomalaiset jäivät vuonna 1914 Saksan ja emämaa Venäjän intressien väliin, mutta odotusten vastaisesti suurvallat heikentyivät pitkäksi venyneessä maailmansodassa. Joulukuussa 1917 koitti ”Suomen hetki”; Venäjä ja Saksa neuvottelivat rauhasta (6. joulukuuta 1917 alkaen), Saksa ei edennyt idässä, ja neuvosto-Venäjä oli sekasorron tilassa. Suomen irrottautuminen Venäjästä ja aidon itsenäisyyden saavuttaminen oli siten vähän aikaa kiinni vain suomalaisten omasta tahdosta. Itsenäisyys olikin juuri se asia, josta valtaosa kansasta oli yksimielisiä, ja tämä ”vapaan Suomen mentävä tila” ehdittiin käyttää hyväksi.[176] Sota syvensi Suomessa jo aiemmin syntynyttä kansan kahtiajakoa ja aiheutti katkeruutta, vihaa ja kostohenkeä. Julkisessa keskustelussa painottui 1960-luvulle asti voittajien ns. valkoinen totuus, ja hävinneiden ns. punainen totuus jäi taka-alalle. Historiallisen kokonaiskuvan hahmotus ja historiantutkimukselle luonteenomainen tulkintojen monipuolistuminen kesti vuosien 1917–1918 tapahtumista 40–85 vuotta.[197] Areena tarjoaa Suomen moderneimman kiekkokatsomon sekä sopii joustavasti niin muutaman tuhannen hengen konserteille kuin suurkonsertteihin sekä monenlaisille Tältä näyttää elämä kansien päällä ja tornien katveessa. jopa 1000 uutta asuntoa. jännitystä Suomen toisella kaupunkikasinolla

Nenäpäivä: Rakel Liekki | Nenäpäivä | Radio | Areena | yle

Suomen Sisällissota Kuoreveden Taistelu 27

Vaasaan siirtyneen senaatin tavoitteena oli vallan palauttaminen Etelä-Suomessa porvarienemmistöiselle hallitukselle. Voiton jälkeen vahva hallitusvalta ja riippumattomuus Venäjästä aiottiin turvata voimakkaan oman tai Saksan armeijan sekä demokratiaa kaventavan monarkistisen yhteiskuntajärjestelmän avulla. Maltilliset ei-sosialistit kuitenkin vastustivat monarkismia ja Saksan interventiota, etenkin sodan alussa. Sotilasjohdossa oli samansuuntainen ristiriita kenraali Mannerheimin ja johtavien jääkäreiden välillä. Venäjän armeijan ja suomalaispunakaartien huonon sotakunnon ilmeisen hyvin tietäneenä Mannerheim arvioi valkoisten tarvitsevan tuekseen saksalaisia aseita, mutta Saksan armeijan tulo Suomeen oli tarpeetonta. Jääkärit puolestaan halusivat aktivistien tavoin Suomeen vahvaa saksalaissuuntausta. Ratsuväenkenraali C. G. E. Mannerheim uskoi ympärysvaltojen voittoon maailmansodassa, ja ennen kaikkea hänen henkilökohtaiset kokonaistavoitteensa olivat laajemmat kuin vain Suomen tilanteen ratkaisu. Hän pyrki yhteistyössä länsivaltojen ja Venäjän ns. valkoisten kenraalien, muun muassa Nikolai Judenitšin, kanssa edesauttamaan bolševikkien suistamista vallasta Petrogradissa. Yksimielisiä valkoiset sotilaat olivat tarpeesta hankkia Suomelle jalansijaa Venäjän puolella Itä-Karjalassa.[94] Järjestysvallan ja oman armeijan puuttumisen Suomesta on katsottu olleen yksi ratkaiseva tekijä vuoden 1918 katastrofin synnyssä. Näkemys on osin perusteltu, mutta laajempi, yhteiskunnan hajoamiseen perustuva näkökulma valaisee tapahtumien kehitystä paremmin. Keväällä 1917 Suomessa oli Tokoin senaatti muttei riittävää järjestysvaltaa. Syksyyn mennessä, valtalakiselkkauksen vuoksi, tilanne oli muuttunut päinvastaiseksi: maassa oli, tosin kaksijakoinen, järjestysvalta mutta ei hallitusta, joka olisi voinut sitä käyttää. Vuoden 1917 lopussa hallitusvalta muodostui uudelleen ja Svinhufvudin senaatti pyrki järjestyksen luomiseen. Tämä tapahtui liian myöhään, koska vallan elementit, suojeluskunnat ja punakaartit olivat siinä vaiheessa itsenäisiä valtatekijöitä maassa, ja kun toinen niistä valittiin Suomen viralliseksi armeijaksi syttyi sota.[77]

Punikkeja ja jääkäreitä – tasavallan syntyvuosien kokijat

Yle vastaa sensuurisyytökseen: Hallituskriittistä kolumnia ei koskaan

Värejä!. Kausi 5, 1/11. Suomen kauneimman kodin tuomarit Hanna Sumari, Tero Pennanen ja Sini Rainio aloittavat kauneimman kodin etsinnän Harjavallasta, Espoosta ja Helsingin Käpylästä. Kauden ensimmäisessä jaksossa nähdään taidokkaasti sisustettuja koteja.. Venäjän armeijan rappiotilan ja sotaväsymyksen takia venäläisten sotilaiden osuus sisällissodan rintamataisteluissa jäi Karjalankannasta lukuun ottamatta lopulta vähäiseksi. Vanhan tsaarin armeijan joukkojen vahvuus Suomessa oli ollut elokuussa 1917 noin 100 000[112] – 125 000 sotilasta.[113] Marras–joulukuusta 1917 lähtien joukkojen määrä alkoi supistua sekä suunnitelmallisten sotilaallisten siirtojen ja kotiuttamisen että jatkuvasti lisääntyneen kurittomuuden ja karkuruuden vuoksi.[114] Saksalainen laivasto-osasto nousi maihin Ahvenanmaalle 5. maaliskuuta 1918. Sodan kolmannessa vaiheessa valkoisen armeijan yleishyökkäystä Etelä-Suomeen täydensi kenraalimajuri Rüdiger von der Goltzin johtaman Saksan Itämeren divisioonan maihinnousu Hangossa 3. huhtikuuta 1918. Saksalaisten ja venäläisten joukkojen yhteensovittaminen, Brest-Litovskin rauhansopimusta noudattaen, koordinoitiin erityisellä Hangon sopimuksella. Divisioonan vahvuus oli 10 000 sotilasta. Lisäksi Loviisassa nousi maihin 7. huhtikuuta, Tallinnasta edennyt, noin prikaatin vahvuinen osasto Brandenstein (3 000 miestä). Hangosta edennyt osasto valloitti Helsingin 12.–13. huhtikuuta (Helsingin taistelu 1918), Hyvinkään 21. huhtikuuta, Riihi­mäen 22. huhtikuuta ja Hämeenlinnan 26. huhtikuuta 1918. Loviisasta liikkeelle lähtenyt prikaati valtasi Lahden 19. huhtikuuta ja katkaisi läntisten ja itäisten punakaartien väliset yhteydet. Saksalaisjoukot nopeuttivat merkittävästi punakaartien sotilaallista tappiota ja lyhensivät sodan kestoaikaa. Toisaalta Suomi joutui sodan jälkeen Saksan vaikutusvaltaan.[137] Suomen sisällissota kesti noin neljä kuukautta vuonna 1918. Kaikkiaan lähes 40 000 ihmistä kuoli sodan seurauksena. Punaisia teloitettiin yli 7 300, minkä lisäksi vankileireillä menetti henkensä yli 11 600 punaista

1981 Anja Kauranen: Sonja O

Vaasan senaatti palasi Pohjanmaalta Helsinkiin 2. toukokuuta 1918. Pääkaupungissa sitä eivät kuitenkaan vastaanottaneet Suomen Valkoisen armeijan osastot vaan keisarillisen Saksan Itämeren divisioonan kunniakomppania soittokuntineen, ja Suomen ”todelliseksi valtionhoitajaksi” kutsuttu kenraalimajuri Rüdiger von der Goltz. Valkoinen kenraali Mannerheim järjesti armeijansa kunniaksi suuren voiton­paraatin Helsingissä 16. toukokuuta 1918, saksalaisjoukoista huolimatta. HS Kirjasto|Hennalassa haluttiin myös hoitaa henkiä – viikon kirja tarjoaa harvinaisen näkökulman karmean sotavankileirin oloihinKasvatusosaston yritys parantaa oloja epäonnistui pahasti.Vakavien koulutuksellisten puutteiden lisäksi valkoisen armeijan johto arvioi, että valkoisten sotilaiden, erityisesti Keski- ja Pohjois-Suomen pientilallisten, motivaatio käydä sotaa suomalaisia punaisia vastaan saattaisi olla heikko. Siksi sotapropagandassa korostettiin voimakkaasti, että taistelua käytiin lähinnä Venäjän armeijan ”punaryssiä” vastaan, ja sodan loppuvaiheessa painotettiin entistä näkyvämmin taistelun vapaussota-aspektia. Toisaalta valkoisessa Suomessa asetettu asevelvollisuuslaki peitti vastustusta, mutta lähes 30 000 valkoisen Suomen asevelvollisuusikäistä, ilmeisesti työväenliikkeen kannattajiin kuulunutta miestä, jäi saapumatta kutsuntoihin. Siten valkoisesta armeijasta oli karsiutunut merkittävä määrä heikoimman taistelumotivaation omanneita miehiä, ja lisäksi Etelä-Suomen ulkopuolisen alueen väestössä työväenliikettä ja sosialismia vastustettiin voimakkaasti myös kristillisen uskonnollisuuden perusteella.[129]

Maassa pitkään vallinneen sääty-yhteiskuntajärjestelmän seurauksena Suomen kansa oli jakautunut kahtia taloudellisesti, sosiaalisesti ja poliittisesti. Jakoa kuvaavat vastinparit: säätyläiset–rahvas, itsenäinen–epäitsenäinen ja omistava–ei-omistava väestö, työnantajat–työntekijät, sivistyneistö–”kansa”, yläluokka–alaluokka. Teollinen kapitalismi kohotti työväestön elintasoa tasaisesti 1800-luvun lopulta lähtien, mutta toisaalta yläluokan elintaso kasvoi enemmän. Keisarinvallan murtuessa vuoden 1917 Suomessa ei syntynyt kansallista yhtenäisyyttä maan kehittämiseksi sekä uuden sisäisen järjestyksen luomiseksi. Sen sijaan yhteiskunnallinen jakautuminen johti kiivaaseen sisäpoliittiseen valtataisteluun ja sisällissotaa edeltävän niin sanotun kaksoisvallan syntyyn. Kiistassa käytettiin hyväksi Suomen riippuvuutta Venäjästä, ja valtataistelu kytkeytyi Venäjän sisäiseen kriisiin sekä Saksan ja Venäjän väliseen sotaan kysymyksenä Suomen hallinnasta. Pyrkimys Suomen valtiolliseen itsenäisyyteen oli yksi niistä harvoista tavoitteista, joista oltiin suomalaisten kesken lopulta yksimielisiä. Tavoite hukkui kuitenkin sisäisten valtakiistojen alle.[21] Yle Uutiset selkosuomeksi Radio Suomessa joka päivä kello 21.12. Category: News & Politics Elintarvikepula oli kuitenkin lähinnä viljapulaa ja nimenomaan hintakriisi työttömyyden koettelemalle köyhimmälle kansanosalle. Osa leivästä voitiin korvata muilla tuotteilla, koska leipäviljan osuus oli 10–20 prosenttia keskivertoperheen ravinnonkulutuksesta. Elintarvikkeet olivat kortilla, niitä jonotettiin ja niistä oli ajoittain puutetta, mutta laajamittaista nälkää ei Etelä-Suomessa nähty ennen vuoden 1918 sotaa.[29][30] Asiasta kehkeytyi kuitenkin työväestön ja tuottajien välille kiivas, tunteita herättänyt poliittinen kysymys, jossa ”nälänhädän pelko oli punikki”. Monet maataloustuottajat pitivät elintarvikkeiden takavarikointeja ja varastojen tarkastuksia yksityistä omistusoikeutta loukkaavana sosialistisena luokkapolitiikkana, ja erityisesti kaupunkien työväestöä katkeroitti kallis salakauppa, elintarvikkeiden vientikauppa muun muassa Pietariin ja käsitys, että pulassa oli jotain tahallista. Myös sanomalehdistön provosoivalla uutisoinnilla oli suuri merkitys mielialojen kiihtymisessä vuoden 1917 kuluessa.[31][32][33]

Bolševikkien Helsingin neuvoston päämajassa, nykyisessä presidentinlinnassa pidettiin marraskuun 8. päivänä 1917 vallankumousta valmisteleva kokous, jossa oli läsnä kolme venäläistä kommunistia: Pavlo Dybenko, A. L. Seinman ja Ivar Smilga sekä pietarinsuomalainen bolševikki Jukka Rahja ja heidän lisäkseen seitsemän suomalaista sosialidemokraattia; Kullervo Manner, K. H. Wiik, Edvard Gylling, Matti Turkia, Pietikäinen, Torniainen ja Otto Wille Kuusinen. Pitkän neuvottelun jälkeen ja venäläisten bolševikkien painostettua suomalaisia, suomalaiset sosialistit lupasivat seurata venäläisten bolševikkien esimerkkiä ja ryhtyä aseelliseen vallankumoukseen. Venäläiset bolševikit lupasivat toimittaa tarvittavat aseet. Vallankumouksen johtoelimeksi sosiaalidemokraattien ja Suomen Ammattijärjestön (SAJ) johtajat perustivat 9. marraskuuta 1917 Työväen vallankumouksellinen keskusneuvoston. Keskusneuvostoon tuli jäseniä punakaartista, Helsingin työväenjärjestöjen eduskunnasta, puoluejohdosta ja Ammattijärjestöstä ja sosiaalidemokraattisesta eduskuntaryhmästä. Puheenjohtajaksi valittiin Kullervo Manner ja sihteeriksi Yrjö Sirola.[48][49][50] Toisin kuin Suomen Uutiset väittää, Yle ei ole koskaan edes ostanut kyseistä kolumnia. Saamme päivittäin lukuisia juttutarjouksia. Suomen Uutisten esiin nostamassa tapauksessa tarjottua kolumnia ei Ylen mukaan ostettu, sillä kolumnisti oli käsitellyt samaa aihetta eli hallituksen epäselvää.. Ei-sosialistiset puolueet toivoivat kykenevänsä vähentämään bolševikkien vaikutusta maassa ja kontrolloimaan vasemmistoa eduskuntaenemmistönsä turvin. Niinpä 15. marraskuuta 1917 Suomen eduskunta julistautui maassa korkeimman vallan haltijaksi. Maahan muodostettiin 27. marraskuuta P. E. Svinhufvudin johtama porvarillinen Svinhufvudin senaatti, jota on kutsuttu myös itsenäisyyssenaatiksi, ja 6. joulukuuta 1917 eduskunta hyväksyi senaatin esityksen Suomen itsenäisyysjulistukseksi.[66] Peilikuvana heinäkuun 1917 valtalakiäänestykseen sosialistit äänestivät joulukuussa porvarillisen senaatin esitystä vastaan ja laativat oman esityksensä itsenäisyysjulistukseksi.[67] Suomalais-ugrilaisen kielentutkimuksen professori Janne Saarikivi julkaisi maanantaina Facebookissa kirjoituksen saatesanoilla ”kolumni, jota Yleisradio ei halunnut julkaista”. Perussuomalaisten puoluelehti Suomen Uutiset laati ulostulon jälkeen uutisen otsikolla ”Yle sensuroi hallituskriittisen b”.

13 карточек в коллекции «Suomen kieli» пользователя Мария

  1. suomalaiset punaiset:[1]5 199 kaatui7 370 teloitettiin1 767 katosi11 652 kuoli vankileireillä10 000–12 000 haavoittuivenäläiset:700–900 kaatui1 500 teloitettiin
  2. + Joh.16:1-3, Miik.3:11, Mal.3:5, Neh.5, Hes.34, Jes.58:1, Ef.6:9, Room.1:18-32, Ilm.17-18, Ilm.18:4,...
  3. Sosialistit tai konservatiivit eivät kumpikaan kyenneet hoitamaan Suomen itsenäistymistä loppuun ilman toisen tukea. Itsenäisyydelle ei ollut ulkovaltojen hyväksyntää eivätkä muut maat halunneet antaa tunnustusta. Saksan keisarikunnalla oli Neuvosto-Venäjän kanssa Brest-Litovskin rauhanneuvottelut eivätkä ympärysvallat tunnustaneet kansankomissaarien neuvostoa Venäjän väliaikaista hallitusta seuraavaksi Venäjän lailliseksi hallitukseksi.
  4. Valtiorikosoikeudet tuomitsivat kaikkiaan noin 70 000 suomalaista. Valtaosaa rangaistiin avunannosta valtio­petokseen. Kuolemaan tuomittiin 555 henkilöä, mutta vain 113 tuomiota pantiin täytäntöön. Erimittaisia vapaus­rangaistuksia ja määräaikainen kansalais­luottamuksen menetys määrättiin 60 000 kansalaiselle, joista 10 200 henkilöä armahdettiin 30. lokakuuta 1918. Oikeudenkäynneissä osa vankileireille suljetuista henkilöistä todettiin lopulta aiheettomasti vangituiksi. Valtaosa annetuista vapausrangaistuksista oli lieviä ja ne muutettiin lopulta ehdonalaistuomioiksi, joilla vapautettiin 40 000 vankia. Vuoden 1918 lopussa punavankeja oli vankiloissa 6 100 ja 100 vuonna 1921. Tuolloin palautettiin myös kansalaisluottamus 40 000 entiselle punaiselle. Vuonna 1927 Väinö Tannerin hallitus armahti viimeiset 50 punavankia. Vuonna 1973 Suomen hallitus maksoi korvauksia 11 600 entiselle punavangille.[189][185]

Etusivu - YLE Areena. Voit katsoa monia tv-ohjelmia tilauksesta. Tags: yle areena, sotshi, siskonpeti, pasila, sovellus, suora, yle areena pasila, kimmo, uusi päivä, mobiili, lapset, ipad, kotikatu, beta, teiniäidit, uutiset, satuhäät, muumit, kakola, pirunpelto, yle areena, suomi, suomalainen Arvonta on tullut päätökseensä. 1200 tykkääjää tarkoittaa, että arvontapottiin saatiin tällä kertaa kolme kirjaa. Hyvä me!

Suomen luonnonsuojeluliitto on maamme vanhin ja vaikuttavin ympäristöjärjestö, jolla on yli 160 paikallisyhdistystä ja tuhansia aktiiveja ympäri Suomen. Olemme suojelleet luontoa menestyksekkäästi jo vuodesta 1938 Suomen Kansa Ensin -puolueen Youtube-lähetyksiä säilytetään myös tällä sivulla. YouTuben sensuroimia tallenteita. Venäjäviha mädättää kaiken. Vaalimatematiikkaa haudan takaa. Yle ja poliisivaltio tukee jihadismia. Persukausti ja Fingerpori ”Kirjoitin kolumnin, sanoivat, että ei sovi heidän julkaisuaikatauluunsa ja teemoihinsa nyt, kun on kuulemma ollut / tulossa samasta aiheesta. Toki hieman ihmettelin, kun sanottiin, että teksti ei jonkin ajan kuluttua kuulemma olisi enää ajankohtainen. Minusta voisi vaikka ollakin”, Saarikivi totesi Suomen Uutisten mukaan.Sisällissodan alettua 27. tammikuuta 1918 venäläissotilaita oli Suomessa enintään 40 000 miestä.[115][116]

Työväen vallankumouksellinen keskusneuvosto lähetti Evert Huttusen ja Yrjö Sirolan Pietariin viemään toverillisen tervehdyksen uudelle neuvostohallitukselle. Pietarissa Lenin kysyi heiltä, milloin suomalaiset ryhtyvät vallankumoukseen. Huttunen ja Sirola eivät voineet antaa tähän selvää vastausta. He tapasivat myös muita neuvostojohtajia, kuten Stalinin, Trotskin ja Zinovjevin.[51] Lenin lupasi täyden tukensa Suomen vallankumoukselle ja lupasi Venäjän Itämeren-laivaston olevan tarvittaessa vapaasti käytettävissä. Lenin kehotti suomalaisia sosialisteja aloittamaan yleislakon katkaistakseen yhteydet Pietariin, jotta Kerenskille uskollisia joukko-osastoja ei voitaisi siirtää Pietariin.[52][53] Vuoden 1918 sota pirstoi myös suomalaisen työväenliikkeen, osin jo tammikuussa 1918 syntyneen sisäinen jaon pohjalta maltillisiin, ei-sosialistien kanssa yhteistyöhön pyrkiviin sosiaalidemokraatteihin ja jyrkemmän linjan vasemmistososialisteihin Suomessa sekä vallankumouksellisiin kommunisteihin, jotka toimivat Venäjällä bolševikkien tukemina.[173] Sata vuotta sitten, 27.1.1918, alkoi Suomen sisällissota. Aihe puhuttaa Helsingin Akateemisen Kohtaamispaikalla lauantaina 27.1. kello 11.30 alkaen, jolloin Lasse Lehtinen, Risto Volanen, Mike Pohjola, Anneli Kanto ja Antti Tuuri kertovat aihetta käsittelevistä kirjoistaan Teatteri|Sisällissodan traumojen jälkeen teatteri oli kansalle terapiaa, mutta saattoi johtaa vankeustuomioon – ”Teatteri tuo ihmisiä yhteen ja toimii henkisen kasvun lähteenä”, sanoo tutkija Sisällissodan jälkeen työväenteatterin tekijä saattoi joutua Suomessa vankilaan. Teatteri säilytti kuitenkin aina vapautensa. Se ja paljon muuta käy ilmi tutkija Mikko-Olavi Seppälän tuoreesta, työväenteatterin yli satavuotiasta historiaa valottavasta kirjasta.On ilmeistä, että SDP:n kentällä erityisesti maaseudulla maltillisilla vallankumouksen vastustajilla oli puolueessa enemmistö, mutta asian ratkaisivat ne puoluejohdon jäsenet, jotka olivat tasapainoilleet edellä mainitun parlamentaarisen ja vallankumouslinjan välissä syksystä 1917 lähtien. Joidenkin maltillisten mielestä sosialistien sisäinen kriisi olisi pitänyt ratkaista puolueen hajoamisella, toisin sanoen radikaalin aineksen poistamisella riveistä, mutta suojeluskuntien muodostaman vastavoiman takia ajatus ei saanut laajempaa kannatusta. Samoin ei-sosialistien ja porvarien piirissä tapahtumien kehitys, lopulta punakaartien ja venäläisten sotilaiden uhka, siirsi päätösvallan maltilliselta enemmistöltä suoraa, aseellista toimintaa kannattaville ja siihen koulutetuille miehille.[82]

Lue kaikki jutut aiheesta Sisällissota. Sisällissota. Kirja-arvio: Työväen sisäinen hajaannus säästi Kuopion kansalaissodan pahimmilta kauhuilta. Sisällissota näkyy yhä Suomen lastensuojelussa. Sunnuntaisuomalainen Yle Areena 1 Poliittisesti hyvin vaikutusvaltaisten punakaartien jyrkimmässä siivessä (esimerkiksi suomalaisbolševikit) oli vallalla myönteisempi suhtautuminen neuvosto-Venäjään liittymisen suhteen. Näiden vasemmistoryhmien välinen valtataistelu jäi toteutumatta punaisen Suomen tappion vuoksi.[93] HS Helsinki|Haudat eivät riittäneet, kun espanjantauti tappoi helsinkiläisiä – Silloin Mannerheim avasi kukkaronsa nyöritInfluenssa niitti hengiltä nuorta työväkeä Pitkänsillan pohjoispuolella keväällä 1919. Espanjantaudille oli siellä tarjolla suotuisa leviämisalusta.Tokoin senaatissa syntyi kaksi linjaa korkeimman vallan kysymyksen ratkaisemiseksi Suomessa: oikeusasioista vastanneen senaattori Antti Tulenheimon mukaan nimetty Lex Tulenheimo sekä SDP:n piirissä kypsynyt ajatus vallan siirtämisestä eduskunnalle. Lex Tulenheimon mukaan väliaikaisen hallituksen Suomea koskevaa valtaa olisi siirretty lähinnä senaatille. Emämaassa olisi päätetty valtiopäivien koolle kutsumisesta, avaamisesta ja hajottamisesta sekä sotilasasioista ja ulkopolitiikasta. Valtalain avulla sen sijaan pyrittiin keskittämään pääosa vallasta Suomen eduskunnalle, ja Venäjällä olisi ollut sanottavaa enää ulkopolitiikassa ja sotilasasioissa. Valtalakiesityksen eräänä kulmakivenä oli toive muutoksista väliaikaisen hallituksen koostumuksessa tai sen kukistumisesta. Lex Tulenheimon eduskuntakäsittelyssä lakiesityksen sisältö muutettiinkin täysin eduskuntavaltaiseksi, jolloin siitä tuli valtalaki. Se hyväksyttiin eduskunnassa tunteita herättäneessä äänestyksessä sosialistien, osin maalaisliiton ja porvarillisten itsenäisyysmiesten (mm. aktivistit) äänillä 18. heinäkuuta 1917. Konservatiiviset kansanedustajat vastustivat eduskuntavaltaista lakia jyrkästi, ja eräät jättivät eronpyynnön eduskunnasta.[36]

Suomen sisällissota 1918. Käsittelee Suomessa vuonna 1918 käytyä sisällissotaa, jossa olivat vastakkain punaiset ja valkoiset. Punaisen puolen hallitukseksi perustettiin Helsingissä 28. tammikuuta Suomen kansanvaltuuskunta. Se julkaisi nimilistansa yhteydessä samalle päivälle.. Sisällissota päättyi valkoisen Suomen ja Saksan armeijan voittoon. Venäjän valtakausi päättyi Suomessa, mutta maa siirtyi keisarillisen Saksan valtapiiriin maailmansodan loppuajaksi. Saksan hävittyä suursodan suomalaisten joulukuussa 1917 saama itsenäisyys astui täysimääräisenä voimaan. Tällöin luovuttiin myös hankkeista muuttaa Suomi kuningas­kunnaksi; maan valtiomuodoksi tuli tasavaltainen demokratia Euroopan läntisten suurvaltojen myötävaikutuksella.[5]

Suomen sisällissota Kuusankosken Kymintehtaiden, näkökulmasta on keskiössä Seppo Aallon matkalla kymenlaaksolaiseen kuolemanlaaksoon. Viime vuonna julkaistiin useita sekä tieto- että kaunokirjallisuuden kuvauksia, joissa Suomen sisällissota on pääosassa Neuvosto-Venäjän tavoitteet ja toimet Suomen suhteen vaikuttavat pinnalta katsoen ristiriitaisilta. Bolševikit myönsivät maalle itsenäisyyden joulukuussa 1917, mutta valtasivat menettämiään alueita myöhemmin takaisin kansallisuuspolitiikastaan huolimatta, saksalaisten ”avunpyyntötaktiikkaa” käyttäen. V. I. Lenin olisikin halunnut Suomen säilyvän entisen emämaan yhteydessä sotilas-, suurvalta- ja myös sisäpoliittisista syistä, mutta maasta oli luovuttava Saksan uhan, neuvosto-Venäjän sisäisen sekasorron ja ympärysvaltojen intervention takia. Päätavoitteena oli Venäjän ydinalueiden pelastaminen. Lisäksi joulukuun 1917 alussa maan kolmestakymmenestä hallintoalueesta vain yksi oli täysin bolševikkien hallussa. Näiden sotilas- ja geo­poliittisten tosiasioiden vuoksi Leninillä oli varaa ja mahdollisuuskin esiintyä Suomen suunnalla aatteellisena kansojen itsemääräämisoikeutta kunnioittavana bolševikkina. Se ei estänyt neuvosto-Venäjää tukemasta Suomen punaista kaartia vuoden 1918 sodan aikana. Punaisten voitto olisi helpottanut bolševikkien epävarmaa asemaa, ja siksi suomalaisten kansallista epäyhtenäisyyttä yritettiin käyttää hyväksi. Venäjän sisäisen kriisin vuoksi tuki oli kuitenkin riittämätöntä.[95]

Suomen media on ilmoittanut, että jopa 20000 pakolaista voi tulla Suomeen. Jotkut poliitikot puhuvat kuitenkin 40000 pakolaisesta. Kun otetaan huomioon, että näiden 40000 lisäksi tulee perheidenyhdistämisten jne. kautta vielä vähintään 40000-160000 muslimia lisää, se on Suomen loppu Maanantaina 9.9. klo: 17.00 puhun kirjastani Teloitusjonossa - Hennalan miesvankien kohtalot 1918-1919 (Atena). Paikka on Launeen kirjasto, Aurakatu 11, Lahti. Ilmaiset liput voi noutaa tuntia ennen kirjastolta. Tervetuloa! View Suomen sisällissota Research Papers on Academia.edu for free. Raamattu Suomen itsenäisyyden ajan sodissa Johdanto Miten Raamattua on käytetty ja tulkittu Suomen itsenäisyyden ajan so-dissa, siis vuosina 1918 ja 1939-1945 Suomessa juuri ennen venäläistämiskausia vallinneen autonomian palautus ja itsehallinnon laajentaminen sekä lopulta täysimääräisen itsenäisyydenkin toteutuminen olivat lähtökohtaisesti kaikkien puolueiden tavoitteina vuonna 1917. Valtataistelun ja yhteiskunnallisten levottomuuksien vuoksi konservatiivit alkoivat epäröidä sosialistienemmistöisen eduskunnan vallan lisäämistä. Sosiaalidemokraatit puolestaan pyrkivät laajentamaan maan itsenäisyyttä ja kasvattamaan sen avulla, kevään ja alkukesän poliittisten voittojen jatkoksi, sisäpoliittista valtaansa. SDP pyrki asiassa aluksi yhteistyöhön väliaikaisen hallituksen kanssa ja etsi venäläisiltä puolueilta tukea suunnitelmilleen, mutta sai lopulta positiivista vastakaikua ainoastaan Leninin johtamilta bolševikeilta. Lenin suunnitteli vallankaappausta jo kesällä 1917 ja kannatti sosialistien aikeita, koska ne heikensivät osaltaan väliaikaisen hallituksen asemaa.[35] Punaisella puolella suojeluskuntien aktiivisuuden koettiin uhkaavan em. asejunien pääsyä Suomeen, joten työväenkaartien johto määräsi 23. tammikuuta Pietarin ja Helsingin välisen rautatien läheisyydessä olleita kaarteja liikekannalle junia suojaamaan. Toisaalta toimenpiteellä edistettiin myös vallankumouksen alkamista. Siten esimerkiksi Suomen vahvimpiin punaosastoihin kuulunut Kotkan punainen kaarti aloitti liikekannallepanonsa 23.–24. tammikuuta. Viipurin seudun valkoisten komentaja jääkäriluutnantti Woldemar Hägglund lähetti Viipurin tapahtumien aikana 22. tammikuuta 1918 Mannerheimille viestin: ”Karjala nousee kaikin miehinensä vapauttamaan maata anarkian häpeästä. Luotamme urheitten Pohjanmaan miesten täyttävän velvollisuutensa”.[103][79] Suojeluskuntalaisten toiminta Viipurin alueella ennen sodan varsinaista alkua tunnettiinkin nimellä Karjalan nousu.

Suomen sisällissota Tumbl

Suomen kieli запись закреплена. 6 ноя 2017 Myös Venäjän alueella sijainnut Novgorodin valtio ja ortodoksinen kirkko olivat kiinnostuneita Suomen alueesta. Ristiretkien aikana venäläiset alkoivat levittää ortodoksista kristinuskoa Itä-Suomeen. Samalla he alkoivat kerätä veroja ja hallita Itä-Suomen aluetta Väliaikaisen hallituksen johtoon Venäjällä noussut Aleksandr Kerenski ei kuitenkaan hyväksynyt valtalakia. Hän vahvisti sotajoukkoja Suomessa sekä hajotti eduskunnan 31. heinäkuuta. Ennenaikaiset eduskuntavaalit määrättiin järjestettäväksi lokakuussa 1917. Kesällä 1917 Suomi sai Venäjän kannalta uuden merkityksen. Sen lisäksi ja sijasta, että maa oli elintarvikkeiden ja tavarantoimittaja, siitä tuli Pietarin kaupungin sotilaallinen etuvartio, josta ei voitu luopua.[37] Sisällissota jakaa yhä perheitä - puhutaanko teillä vuoden 1918 julmuuksista? Näin sisällissota vaikutti sukuuni - lue kuuden kulttuurihenkilön tarinat

Historia: Espanjan sisällissota. YLE TV1, Yle Teema & Fem. Edellinen esitys: Yle Teema & Fem Ke 31.05.2017 klo 23.40 Harvinaiset valokuvat Espanjan sisällissodasta kertovat koskettavia tarinoita piirityksen kauhuista, hajonneista perheistä, lasten viattomista leikeistä ja sotilaiden urheudesta.. Salmentaan VPK hankki vesijetin pelastuskäyttöön - vesijetin saa tarvittaessa nopeasti vesille. Tilaajille

Toisaalta tutkija Pertti Haapalan mukaan Neuvosto-Venäjä ei käytännössä tehnyt juuri mitään edistääkseen punaisen Suomen liittämistä itseensä ja kauhukuvat punaisten voiton seurauksista ovat jatkoa valkoisten sotapropagandalle. Professori Heikki Ylikangas on arvellut, että punaisten voittaessakin vallalle olisi jäänyt sosiaalidemokraattinen eikä kommunistinen suuntaus, jolloin Suomeen olisi saatettu luoda Saksan Weimarin tasavaltaa muistuttanut demokraattinen valtiomuoto, joka tosin olisi todennäköisesti myöhemmin joutunut Saksan kehityksen tavoin oikeistodiktatuurin kukistamaksi ja se taas olisi saattanut johtaa itsenäisyyden menetykseen toisen maailmansodan jälkeen.[191] Tutkija Marko Tikan mukaan punaisten voitto olisi ollut sodan toteutumattomista lopputuloksista joka tapauksessa epätodennäköisin, sillä punaisten sodankäynti oli amatöörimäistä, väestön enemmistö ei kannattanut vallankumousta, Neuvosto-Venäjä ei voinut Brest-Litovskin rauhan jälkeen lähettää apujoukkoja Suomeen eivätkä punaiset käyttäneet terroria tarpeeksi järjestelmällisesti vastustajansa tuhoamiseen. Punaiset olisivat voineet voittaa vain siinä tapauksessa, että Neuvosto-Venäjä olisi kyennyt sekaantumaan sotaan huomattavasti voimakkaammin heidän hyväkseen.[192] Kuolleiden kirja ei ole kirja vain yhdestä hautausmaasta. Se kertoo oivaltavasti yhden hautausmaan kautta elämästä aina ja kaikkialla. Toisaalta paikalliset tilanteet nostivat esiin uusia vastuuntuntoisia ja lahjakkaita johtajia (esimerkiksi Hugo Salmela, Mikko Kokko, Oskari Rantala, Jalmari Parikka), mutta se ei riittänyt korjaamaan koko punakaartia koskevaa johtamisongelmaa. Punaiset yrittivät korjata heikkouksiaan muun muassa perustamalla Helsingin Kallion sotakoulun, jonka tarkoituksena oli kouluttaa upseereita punakaartin käyttöön. Koulu ei ennättänyt saada kurssiaan loppuun ennen sodan päättymistä. Lopputuloksena oli punaisten hyökkäysvaiheen epäonnistuminen taktisten virheiden ja etulinjan tasolla taistelutahdon puutteen vuoksi. Punakaartia voidaankin kutsua aseistettujen siviilien palkka-armeijaksi.

Suomen sisällissodan syyt, tapahtumat ja seuraukse

Sadat vainajat halutaan kaivaa ylös Heinolassa

Vasemmistossa sisällissodan aiheuttama sisäinen jakautuminen säilyi pitemmälle tulevaisuuteen, mutta oikeistossa marraskuun 1918 mullistus Saksassa aiheutti vielä kerran vallan sisäisen uusjaon. Saksan tappio mursi suomalaisen monarkismin, ja Suomen valtiomuodoksi tuli, ympärysvaltojen myötävaikutuksella, tasavaltainen demokratia laajoin kansalaisoikeuksin, 17. heinäkuuta 1919. Yhdysvallat ja Britannia tunnustivat Suomen itsenäisyyden 6.–7. toukokuuta 1919, saksalaissuuntauksen päätyttyä maassa. Suhteet neuvosto-Venäjän ja Suomen välillä vakiinnutettiin Tarton rauhansopimuksella 14. lokakuuta 1920. Suomalaisten parlamentaarisen linjan symboliksi nousi 25. heinäkuuta 1919 maan ensimmäiseksi presidentiksi valittu K. J. Ståhlberg. Hän sai tukea Santeri Alkion johtamalta Maalaisliitolta. Sosiaalidemokraattinen puolue teki paluun eduskuntaan 3. maaliskuuta 1919 pidetyissä edus­kunta­vaaleissa maltillisen Väinö Tannerin johdolla. Lopulta myös maltilliset konservatiivit kuten Lauri Ingman asettuivat kannattamaan kansallista politiikkaa. Vastakohtien vuosi 1918 päättyi Suomen historian ensimmäisiin yleiseen ja yhtäläiseen äänioikeuteen perustuneisiin kunnallisvaaleihin, jotka järjestettiin 17.–28. joulukuuta 1918.[179][180] EDIT: En tiedä miten pääsisin minkään kuvan jäljille ilman tämän ryhmän guruja ja meedioita. Kiitos. Minulla on näitä +- 100 vuotiaita kuvia paljon käsissäni mu...tta vinkkejä niistä kovin vähän. Nöyrä kiitos avustanne ja huimasti respectiä tietämyksestänne. Yle Areena nettitv ohjelmat ja suora lähetys. Katso nyt ilmaiseksi. Yle Areena. ► Katso suorana. Näin myytiin Suomen kalavedet: 11.05.2020 00.01. ma 11. touko Valtaa Suomessa pitivät valtionhoitajaksi 18. toukokuuta 1918 valittu P.E. Svinhufvud, J. K. Paasikiven porvarillinen senaatti, niin sanottu tynkäeduskunta pääosin ilman SDP:n kansanedustajia ja keisarillinen Saksa. Sodan päätyttyä Suomen talous oli pohjalukemissa. Sekä vienti että tuonti olivat romahtaneet ja teollisuus kärsi raaka-aine- ja työvoimapulasta. Lisäksi Saksan kanssa tehty kauppasopimus rajoitti maan vapautta nostaa vientiään. Taloudellinen tilanne palautui sotaa edeltäneelle tasolle vasta 1920-luvun puolivälissä. Talouden suhteen sota ei kuitenkaan kohdellut eri väestöryhmiä samalla tavoin. Reaalitulojen muutoksina laskettuna häviäjiä olivat teollisuustyöväestö ja virkamiehistö sekä voittajia maataloustuottajat, joita elintarvikkeiden voimakas hintojen nousu oli hyödyttänyt. Suurin ongelma vuonna 1918 oli elintarvikepula. Siitä kärsittiin jo vuonna 1917, mutta varsinaista nälkää nähtiin lähinnä Kainuussa ja Pohjois-Karjalassa, jotka eivät kuitenkaan olleet poliittisten ristiriitojen repimiä alueita. Vuoden 1918 sota, jonka piti ratkaista kaikki ongelmat, toi lopulta nälän myös Etelä-Suomeen. Tilanne parani vasta vuonna 1919, kun elintarvikkeiden tuonti ja maan oma maatalous saatiin järjestykseen muun muassa 17. heinäkuuta 1918 säädetyn torpparilain avulla.[174] Sisällissodan jälkeen sen tapahtumiin liittyvät väkivaltaisuudet jatkuivat vielä usean vuoden ajan. Tutkija Marko Tikka on laskenut, että kesän 1918 ja vuoden 1921 lopun välillä Suomessa tapahtui noin 300 poliittiseksi luonnehdittavaa väkivallantekoa, joissa sai surmansa 226 ihmistä. Uhreista valtaosa eli 183 oli luettavissa sodan punaiseen osapuoleen. Suurinta osaa ei kuitenkaan voida pitää suunnitelmallisina, vaan tapahtumiin liittyi yleensä alkoholi ja ne saivat alkunsa esimerkiksi tansseissa tai iltamissa. Suoranaiseksi terrorismiksi voidaan luokitella muutamia entisten punakaartilaisten tekemiä murhia tai murhayrityksiä, joiden kohteena olivat yleensä suojeluskuntien jäsenet. Ne olivat pääosin yksityishenkilöiden organisoimia, eikä niitä voida kytkeä esimerkiksi vuonna 1919 perustettuun Suomen Kommunistiseen Puolueeseen. Epäonnistuneista tunnetuin on huhtikuussa 1920 tapahtunut Mannerheimin murhayritys Tampereella.[190]

Areena ei toimi. Firefoxiin asennettu foorumista loytyneen ohjeen mukaan WEBrtc, ilman apua. Seka Areena etta Ruutu palvelut kertovat samaa tarinaa -> Ohjelma ei ole katsottavissa ulkomailla. Mobiililla toimii, joten lappari vuotaa tiedon nyt jostain ja en tajua mista.. Sisällissodan ensimmäisessä vaiheessa 27. tammikuuta – 14. maaliskuuta 1918 välisenä aikana aloite ja suurin hyökkäysaktiviteetti oli Suomen punaisella kaartilla. Kaartin ylipäällikköinä toimivat (aikajärjestyksessä): Ali Aaltonen, Eero Haapalainen ja triumviraatti Eino Rahja, Adolf Taimi, Evert Eloranta sekä viimeisenä Kullervo Manner. Heti taistelujen alettua paljastuivat punakaartin sotilaalliset heikkoudet: sotilasammattitaidon ja ammatti­upseerien puute ja heikosti koulutettu, kuriton miehistö. Punaiset kärsivät ensimmäisiä tappioita muun muassa omien aseiden kautta, vahingonlaukauksista. Punakaartin organisaatiossa toimivin taso oli komppania tai joukkue eli plutoona. Niiden päälliköt valittiin demokraattisesti yksikön jäsenten kesken ja keskuudesta, joten lopputulos johdon laadun suhteen oli hyvin sattumanvarainen. Kaartilaisten paineensietokyky taistelussa oli heikko, mikä yhdessä ammattitaidottoman johdon kanssa johti helposti hyökkäyksen pysähtymiseen ja puolustuksen pettämiseen. Tappioiden seurauksena kokonaisia joukko-osastoja saattoi poistua rintamalta takaisin kotiseudulle, sodanjohdon kykenemättä sitä estämään. Kenttäkelpoisuudeltaan parhaita joukkoja olivat maaseudulta kootut osastot. Taisteluhengeltään parhaita olivat kaupunkilaisosastot, erityisesti Helsingin punakaartin joukot, sekä Pietarinsuomalaiset.[110] Helsingin yliopisto on Suomen suurin ja vanhin tiedekorkeakoulu. Vuodesta 1640 se on ollut mukana luomassa reilua ja tasa-arvoista yhteiskuntaa, jota monilla mittareilla pidetään maailman parhaana. Tänään monitieteinen tiedeyhteisö ratkoo ongelmia, jotka koskettavat meistä jokaista..

Punaisen puolen hallitukseksi perustettiin Helsingissä 28. tammikuuta Suomen kansanvaltuuskunta. Se julkaisi nimilistansa yhteydessä samalle päivälle päivätyn julistuksen ”Suomen työmiehet, kansalaiset!”, jossa tiedotettiin vallankumouksen alkamisesta.[105] < S3 Suomea luodaan, rakennetaan ja puolustetaan. Suomessa syttyi sisällissota vain pari kuukautta itsenäistymisen jälkeen. Sisällissodan syttymiseen vaikuttivat suomalaisten ongelmat, kuten köyhyys ja vaikutusmahdollisuuksien puuttuminen. Sodan osapuolia kutsutaan nimellä punaiset ja valkoiset Elisan verkkokaupasta Saunalahden edulliset puhe- ja nettiliittymät sekä kattava valikoima laitteita jopa 36 kk:n kuluttomalla ja korottomalla maksuajalla Suomen sisällissota käännös sanakirjassa suomi - venäjä Glosbessa, ilmaisessa online-sanakirjassa. Selaa miljoonia sanoja ja sanontoja kaikilla kielillä. Näytetään sivua 1. Löydetty 1 lausetta, jotka rinnastuvat lauseeseen Suomen sisällissota.Löydetty: 1 ms.Käännösmuisteja synnyttävät ihmiset.. If you have any information about this battle or want to help (archives, photos, books in Finnish), then we would be very grateful to you!

SUOMEN SISÄLLISSOTA Flashcards Quizle

Heikon taistelukykynsä perusteella suomalaisten armeijoiden nimet, valkokaarti ja punakaarti ovat sotilasperinteen suhteen erehdyttäviä. Nimitys ”kaarti” viittaa yleensä armeijoiden parhaisiin joukko-osastoihin, alun perin hallitsijoiden henkivartiokaarteihin. Venäjällä ja Suomessa punaisia vastaan taistelleita joukkoja kutsuttiin valkokaarteiksi. Punakaarti-nimitystä käytettiin Suomessa jo vuoden 1905 vallankumouksen yhteydessä.[130] Suomen kaartien olisi pitänyt olla vallankumouksen ja kumouksen torjunnan parhaimmistoa, sisällissodan vapaaehtoinen etujoukko. Lenin kannusti Suomen sosiaalidemokraatteja vallankumouksen tekemiseen:”Nouskaa, nouskaa viipymättä ja ottakaa valta järjestäytyneen työväestön käsiin.”[16][43] Suomen ”vastahakoiset vallankumoukselliset” eivät bolševikkien kumouskehotuksia noudattaneet vaan tasapainoilivat eri vaihtoehtojen välissä.[44][45] Syksyllä 1917 Lenin oli Helsingissä piileskellessään selvittänyt suunnitelmiaan SDP:lle, joten marraskuun kumouksen tulo oli osittain suomalaisten tiedossa, mutta yhteistyösuunnitelmia bolševikkien kanssa ei ollut laadittu ennakkoon. Vallanvaihto Pietarissa tarjosi syksyn pettymysten jälkeen sosialisteille uusia toimintamahdollisuuksia, mutta SDP:n johto ja eduskuntaryhmän jäsenet olivat pääosin maltillisia. Vallankumous sai kannatusta lähinnä osassa ammattijärjestöä, uusissa työväen järjestyskaarteissa ja Helsingin työväenjärjestöjen eduskunnassa. Bolševikkien vaateilta puuttui lisäksi todellinen pohja, koska heidän asemansa Pietarissa oli hyvin epävarma. Lenin joutui pyytämään ja siirtämään Suomessa olleita uskollisia joukkoja apuun pääkaupunkiin.[34][46][47]

101 kirjaa | TV | Areena | yle

Suomen sisällissota Research Papers - Academia

Sisällissota. Suomen sisällissodan 1918 arkea selkosuomeks

Yle Areena ulkomailla 2020 - Näe Areenan ohjelmat ulkomailta

Suomen valkoisen armeijan merkittävin sotaliike oli taistelu Tampereen hallinnasta 16. maaliskuuta – 6. huhtikuuta 1918. Taistelun tuloksena valkoinen armeija valtasi punaisilta maan suurimman teollisuuskeskuksen. Sotatoimi alkoi kaupungin koillispuolella sijaitsevassa Längelmäen Länkipohjassa ja siihen liittyivät myös kamppailut alueen pohjois- ja luoteispuolella linjalla Vilppula–Kuru–Kyröskoski–Suodenniemi. Tampere saarrettiin Lempäälän taistelussa 24. maaliskuuta ja Siuron valtauksessa 26. maaliskuuta.[131] Helmikuussa 1918 alkanut punaisten hyökkäysvaihe päättyi lähes täydelliseen epäonnistumiseen[3]. Saksan liittyminen Suomen sisällissotaan lyhensi sotaa ja pelasti muun muassa Helsingin tuhoisilta taisteluilta.[4] Tehokkaat ja hiljaiset imurit. Pölynimurit. Suomen fiksuin imuri Tietokirjailija ja tutkija, maisteri Tauno Tukkisen suorittamien tutkimusten mukaan teloitetuista noin 200 oli naisia, eli Hans Kalmin osuus lapsi- ja naissotilaiden surmaamisiin ja suoranaisiin murhiin oli todennäköisesti suurempi kuin yhdelläkään toisella valkoisten puolella sisällissotaan osallistuneista upseereista. Samoin hänen osuutensa suoranaisiin epäiltyihin sotarikoksiin oli ehkä suurempi kuin kenelläkään muulla valkoisten komentajalla. Suoranaisina murhina voidaan pitää Kalmin joukkojen suorittamia punaisten joukkojen sairaanhoitajien teloituksia Hennalan vankileirillä.lähde? 100 vuotta sitten täällä meidän kotipesässä mähistiin menemään oikein kunnolla mutta ketä vastaan? Toisiamme. Punaisten ja valkoisten sota on edelleen aika arka meille suomalaisille. Enkä sitä yhtään ihmettele, kun katsoo molempien puolten harjoittamaa terroria

Osa punaisesta terroristakin lienee selitettävissä kaartin heikon taistelukyvyn synnyttämällä turhautumisella. Suomen punaisen kaartin menestyksekkäimmät taistelut liittyivät huhtikuun perääntymisvaiheeseen Suomesta Venäjälle, muun muassa saksalaisjoukkoja vastaan käydyt kiivaat Hauhon ja Tuuloksen Syrjäntaan taistelut 27.–29. huhtikuuta 1918. Niissä punakaartin taistelutahto perustui lähinnä omien siviilipakolaisten suojaamiseen, ja voitoilla oli enää paikallista merkitystä.[111] Osassa historiantutkimusta sotaa kutsutaan nykyisin pääasiassa sisällissodaksi, joka sopii paremmin myös kansainväliseen käytäntöön. Tosin se on keinotekoinen ja kehitetty tämän hetkisen historiankirjoituksen tarpeisiin sopivaksi. Sisällissota-termi kuvaa sodan luonnetta neutraalisti (vrt. vapaussota, luokkasota) ja sisällyttää ulkovaltojen osallistumisen sotaan. Toisaalta Neuvosto­liiton hajoamisen jälkeen vapaussota-termin käyttö on kokenut Suomessa hienoisen renessanssin.[10][11][12] Käsitykset terveydenhoidollisista asioista vaihtelevat eri aikakausina. Sota-aikana muun muassa heroiinia käytettiin armeijassa yskänlääkkeenä ja pervitiiniä jaettiin hyökkäykseen lähteville joukoille. Jälkiä tästä näkyi Suomen apteekeissa ainakin vielä 1960-luvun alkuun saakka, palvelivathan..

Merkittävä osa punaisesta terrorista toteutettiin Kouvolan-Kymenlaakson ja Toijalan seudun ns. terrorikeskuksissa. Niissä teloitettiin kaikkiaan 300–350 uhria.[156] Punaisten huomattaviin väkivallantekoihin tammikuusta huhtikuuhun, 1918, lukeutuvat myös mm. seuraavat joukkosurmat: Punaisen ja valkoisen terrorin keskeisiä toteuttajia olivat suoraan ylemmän sodanjohdon alaisuudessa itsenäisesti toimineet isku- ja tiedustelujoukot, joita kutsuttiin lentäviksi osastoiksi. Ne koostuivat 10–80 valikoidusta ratsusotilaasta. Iältään lentävän osaston soturit olivat yleensä nuorempia kuin rintamajoukkojen miehet (nuorimmat 13–14-vuotiaita sotilaspoikia). Osastoa johti vanhempi, vahvan auktoriteetin omannut johtaja, jonka alaisuudessa ”lentävät” suorittivat ”etsi ja tuhoa”-tehtäviä sekä toimeenpanivat omavaltaisia teloituksia tai tuomioistuimien langettamia kuolemantuomioita.[153] Venäjän hajotessa maaliskuun ja marraskuun 1917 vallankumouksissa Suomessa pirstoutui ensin valtiovalta. Yhdessä nämä aiheuttivat maassa poliittisen, taloudellisen ja sotilaallisen kriisin sekä johtivat lopulta koko suomalaisen yhteiskunnan hajoamiseen.[15] Pietarissa valtaa tavoitelleet Leninin johtamat bolševikit painostivat tuellaan ja vaatimuksillaan suomalaista työväenliikettä vallankumouksen toteuttamiseen.[16] Suomen bolševikit olivat läheisessä yhteydessä Venäjän bolševikkien kanssa, ja suomalaiset auttoivat Venäjän bolševikkeja pitämään salaisia kokouksiaan Suomessa, jossa Venäjän tiedustelupalvelun ohranan toiminta ei ollut niin tehokasta kuin Venäjällä.[17][18] Venäläisten joukkojen aseistariisunta Etelä-Pohjanmaalla 28.–31. tammikuuta sujui valkoisilta pääosin helposti ja rauhallisesti. Venäjää Suomessa edustanut aluekomitea oli ilmoittanut 24. tammikuuta Vaasan senaatille venäläisten joukkojen ”suunnitelmallisen kotiuttamisen” jatkuvan entiseen tapaan. Vaasan senaatin ja Mannerheimin esikunnan kaksijakoisen propagandan pohjalta 30. tammikuuta annettiin vain venäläisille suunnattu julistus, jonka mukaan Suomen talonpoikaisarmeija ei sotinut venäläisiä sotilaita vastaan. Toisaalta omille rivimiehille korostettiin taisteltavan juuri venäläisiä vastaan. Monet Suomessa olleet venäläisupseerit tukivat valkoisia. Neuvostohallitus käski vuoden 1918 alussa Suomessa olleita varus­kuntia noudattamaan puolueettomuutta, ja jotkut varuskuntakomiteat antoivat paikallisesti vastaavia vakuutuksia. Niistä huolimatta Pohjanmaan venäläinen päällystö toimi usein tiiviissä yhteistyössä suojeluskuntien kanssa. Pohjanlahden meripuolustuksen johtaja, vara-amiraali Nikolai Podgurski auttoi kenraali Mannerheimia Vaasan varuskunnan aseistariisunnassa.[123]

Vastapalvelukseksi tuesta aseistariisunnalle Mannerheim järjesteli venäläisupseerien palkanmaksun, asunto-olot ja muonituksen kuntoon, sekä antoi heille vapaan liikkumisoikeuden Vaasassa. Seinä­joella venäläisjoukot asettuivat entisiin majapaikkoihinsa. Mannerheim lupasi venäläisille hoitavansa joukot maasta Sortavalan tai Rovaniemen kautta ja palauttavansa aseet rajalla. Joukot suljettiin lopulta vankileireille ja aseet otettiin omaan käyttöön, koska kuljetus ei onnistunut ja suhtautuminen venäläissotilaisiin muuttui hyvin kielteiseksi jääkäripataljoonan saavuttua Saksasta Vaasaan.[124] Sisällissodan alkuvaiheessa valkoinen armeija ja venäläiset sotilaat taistelivat rintamalla merkittävässä määrin toisiaan vastaan lähinnä Ruovedellä, Vilppulassa, Mäntyharjun rintamalla ja Karjalankannaksella.[125] National Geographic Turkey. Where: Turkey When: April 20. Yle Finland. Where: Finland How: Watch online and on TV When: April 19 | 3h-5h local time Channels: YLE AREENA Elintarvikkeille oli säädetty rajahinnat jo vuonna 1914 ja vuonna 1917 elintarvikepula paheni edelleen, kun leipäviljan tuonti Venäjältä romahti. Lähinnä sen vuoksi Suomeen säädettiin elintarvikelaki (2. kesäkuuta 1917), jonka mukaan valtiolla oli oikeus taka­varikoida ylimääräiset elintarvikevarastot ja jakaa ne yleiseen käyttöön. Lain valvonta ja toteuttaminen jäivät kuitenkin täysin puolitiehen, minkä seurauksena elintarvikkeiden hinnat kohosivat ja osa tarjonnasta katosi salakauppaan lain edellyttämien elintarvikevarastojen tarkastusten, takavarikointien ja rajahintojen takia.[29] Valkoisten lentotoiminta sai alkunsa ruotsalaisista lahjoituskoneista ja venäläisiltä ostetuista 5 Nieuport-koneesta, joista 4 saapui palkattujen venäläisten lentäjien lentämänä Antreaan, ja venäläisiltä jääneistä koneista.[145] HS Helsinki|Jopa 14-vuotiaat lapset päätyivät teloitettaviksi, kun Pakilan punakaartista tehtiin selvää 1918, paljastaa tuore historiateosMaija Hakanen tutki Pakinkylän punakaartin historiaa istumalla vuoden päivät arkistoissa.

Etusivu - YLE Areena. Voit katsoa monia tv-ohjelmia tilauksesta. Katso tästä suosikkiohjelmasi. Ohjelmat: Jerusalem 24 h, Prisma Studio, Yle Uutiset 20.30, YLE Areena, Ihan sama, Urheiluruutus, Tuhkimotarinoita, Danny - viihdemaratonin loppusuora, Kollektivet, Sormileikit, Parasta ikinä, Novosti.. Tuolla Malmin hautausmaalla silmiin pisti mm. punaisten kortteli. 65 hehtaariin mahtuu kuitenkin aika paljon historiallista nähtävää. Mitä muuta tuolla on aiheeseen liittyvää?

LVS tiedusteli viime viikolla, oliko päätös kouluihin paluusta oikea. Suomen hallitus päätti keskiviikkona 29. huhtikuuta, että kouluja ja päiväkoteja avataan 14. toukokuuta alkaen. Kyselyyn vastasi 8 Suomen kansainvälisin tv-sarja huolestuttaa: juoni leviää niin moneen suuntaan, että onnistuuko se pysymään kasassa 30.3. Saksa jätti bolsevikkihallitukselle nootin Pietarista "virtaavista" punaisista venäläiskaarteista ja uhkasi ryhtyä toimiin, jos se ei lopu. Joukot olivat jo matkalla. 1.4. Lenin taipui kieltämään Pietarin viranomaisia lähettämään enempää venäläisjoukkoja Suomeen.[136] Sodalle on annettu erilaisia nimiä, jotka heijastelevat eri historiallisten ajankohtien valtapoliittisia ja yhteiskunnallisia suuntauksia sekä ideologisia painotuksia. Tässä suhteessa värittyneimpiä nimiä ovat vapaussota, luokkasota, punakapina ja torpparikapina. Tasapainoisempia nimiä ovat kansalaissota, vallankumous, kapina ja veljessota. Neutraaleimmat ilmaisut ovat vuoden 1918 sota (Suomessa), Suomen sota 1918, vuoden 1918 tapahtumat tai Veijo Merta mukaillen kevään 1918 tapahtumat.lähde? Sota Suomessa vuonna 1918 oli 1690- ja 1860-lukujen suurten kuolonvuosien sekä toisen maailmansodan (1939–1945) ohella maan historian huomattavimpia katastrofeja. Sodan uhreina kuoli noin 37 000 ihmistä,[193] joista 5 800–6 200 henkilöä eli noin 16 % oli alaikäisiä, 14–20-vuotiaita. Nuorimmat uhrit olivat alle vuoden ikäisiä. 0–15-vuotiaita teloitettiin kaksikymmentä, muuten surmattuja ja eri tavoin kuolleita yli 300, joukossa yksi kuoliaaksi kuristettu vauva. Kaksi kolmannesta lapsista oli punaisia, loput sekä valkoisia ja mihinkään ryhmään kuulumattomia. Lapsia surmattiin vielä sodan päätyttyäkin perheidensä kanssa.[194][195]

  • Kansas carry on wayward son wiki.
  • Pikku jerboa.
  • Alexianer tönisvorst seniorenhilfe.
  • Palvelukeskus ruska ruokalista.
  • Juustosarvet kuivahiiva.
  • Arrakosken kartano.
  • Kuitupitoiset kasvikset.
  • Hostel lahti.
  • Maa ja kotitalousnaiset verkkokauppa.
  • Rv 20 liikkeet ei tunnu joka päivä.
  • Atria maksalaatikko.
  • Vatsarasva pois nopeasti.
  • Myytävät talot ja mökit keitele.
  • Hyvä vaalimainos.
  • Rent apartment playa del ingles.
  • Top fantasy hockey.
  • Interrogatiivipronominit.
  • Viimeinen päivä töissä ennen äitiyslomaa.
  • Soutaen yli atlantin.
  • Divisioona yritys.
  • Deer.
  • Jva offenburg besucher.
  • Älypuutarha.
  • Kiinalainen hääperinne.
  • Norsun kärsä.
  • Ohuet villasukat ohje.
  • Jouni palosaari ikä.
  • Nenähuuhtelu.
  • Fitaly.
  • Modena autohuolto.
  • Kihti ruokavalio.
  • Tyks sydänosasto.
  • Salazopyrin en.
  • Haluan uuden työn.
  • Växjö fria.
  • Kaninlihaa suomessa.
  • Emuun.
  • Keskisuomalainen syntyneet.
  • Eväshetki vähäkyrö.
  • Myydään kylmähuone.
  • Bulldog pentuja myytävänä.